Ydinaseeton maailma
"Eurooppa tukee ajatusta ydinaseettomista vyöhykkeistä, mutta ei itse ole valmis sitoutumaan ydinaseettomuuteen."
Kansainvälinen ydinsulkusopimus takaa, että joillakin mailla – niillä, jotka olivat ennen vuotta 1967 räjäyttäneet ydinpommin – saa olla ydinaseita, muilla ei. Tämä ongelma on sisäänrakennettu sopimukseen, joka toisaalta takaa kaikille oikeuden ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön, mutta samalla estää sen aseellisen käytön muilta kuin hyväksytyiltä viideltä maalta: Britannialta, Ranskalta, USA:lta, Venäjältä ja Kiinalta. Tämä aiheuttaa tavallaan eriarvoisuutta maiden välisissä suhteissa: joillakin saa olla pelote, toisilla ei. Ongelma korostuu nyt, kun ydinteknologia on yhä useamman maan hallussa. Lisäksi sopimukseen on sisäänrakennettu ongelma ydinvoiman ja ydinaseiden välisestä suhteesta. Ydinvoima tuottaa sivutuotteena ydinaseiden raaka-aineita, mikä lisää joukkotuhoaseisiin liittyvää terrorismin vaaraa.
Ydinaseettomat vyöhykkeet
Presidentti Obaman esitys ydinaseettomasta maailmasta on kannatettava. Jo nyt 116 maata kuuluu nk. ydinaseettomiin vyöhykkeisiin. Nämä ovat alueita, jotka yhdessä ovat sopineet, että ne eivät kehitä, tuota, varastoi tai käytä ydinaseita. Ydinasevaltioiden tulisi puolestaan sitoutua olemaan käyttämättä ydinaseita näitä maita vastaan. Koko Afrikka on ydinaseeton vyöhyke, samoin Etelä-Amerikka. Keski-Aasiassa on ydinaseeton vyöhyke. Lähi-itää on esitetty ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi YK:ssa vuosittain jo vuosikymmenien ajan.
Euroopan ongelma
Eurooppa tukee ajatusta ydinaseettomista vyöhykkeistä, mutta ei itse ole valmis sitoutumaan ydinaseettomuuteen. Natolla on Euroopassa hallinnassaan amerikkalaisia taktisia ydinaseita. Näiden poistamisesta keskusteltiin Naton strategisen konseptin hyväksymisen yhteydessä. Amerikkalaiset olisivat valmiita siirtämään aseita pois yksipuolisestikin ilman Venäjän vastaavaa sitoutumista taktisten ydinaseiden poistamiseen, jos liittolaiset sen hyväksyvät. Kuitenkin tätä vastustaa ainakin kolme maata: Ranska, Latvia ja Hollanti. Ranskalla ja Britannialla on myös omat strategiset ydinaseensa heidän omassa hallinnassaan. Erityisesti Ranskan ydinaseiden kohdalla on kyse kansainvälisestä arvonannosta, ei sotilaallisesta pelotteesta. Siksi se onkin vastustanut kaikkia keskustelua Naton taktisten ydinaseiden poistosta ja ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Ydinaseettomuudesta ei ole voitu edes keskustella EU:ssa.
Euroopan on näytettävä esimerkkiä. Ei voi vaatia muilta mailta ydinaseettomuutta, jos itse haluaa säilyttää aseet. Ulkoasiainvaliokunnan (AFET) ja turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan (SEDE) jäsenenä sekä Nato-, Venäjä- ja Iran -delegaatioissa on minulla EU-parlamentissa mahdollisuus tehdä työtä ydinaseettomuuden puolesta, ei ainoastaan Euroopassa vaan myös muualla.
